Sir 3

Lasten velvollisuudet vanhempia kohtaan.

1 Kuulkaa, lapset, minua, isää, ja tehkää näin, että teidän hyvin kävisi. 2 Sillä Herra on säätänyt lapsille isän kunnioittamisen ja on vahvistanut äidin oikeudet poikain noudatettaviksi. 3 Joka kunnioittaa isää, se sovittaa syntinsä; 4 ja joka äitinsä kunniassa pitää, se on kuin aarteen kokoaja. 5 Joka isää kunnioittaa, se saa iloa omista lapsistansa, ja joka äitinsä kunniassa pitää, se on kuin aarteen kokoaja; ja sinä päivänä, jona hän rukoilee, hän tulee kuulluksi. 6 Joka isää kunnioittaa, saa pitkän iän; ja joka on Herralle kuuliainen, se virvoittaa äitinsä; 7 Herraa pelkääväinen kunnioittaa isäänsä, ja niinkuin isäntiä hän palvelee niitä, joista hän on syntynyt. 8 Sanalla ja teolla kunnioita isääsi, että sinulle tulisi hänen siunauksensa. 9 Sillä isän siunaus vahvistaa lapsien kodit, mutta äidin kirous repii niiden perustukset. 10 Älä pidä kunnianasi sitä, että isäsi jää kunnioitusta vaille; sillä kunnioituksen puute isääsi kohtaan ei ole sinulle kunniaksi. 11 Sillä ihmiselle tulee kunnia siitä, että hänen isänsä on kunnioitettu, ja kunniaton äiti on lapsille häpeäksi. 12 Poikani, pidä huolta isästäsi hänen vanhuudessaan, äläkä murehduta häntä, niin kauan kuin hän elää. 13 Ja jos hänen ymmärryksensä käy heikoksi, ole suopea, äläkä jätä häntä kunnioittamatta, vaikka oletkin täysissä voimissa. 14 Sillä isälle osoitettu laupeus ei tule unhotetuksi, ja vaikka sinulla on syntejä, sinun huoneesi vaurastuu. 15 Ahdistuksen päivänä sinä olet hyvässä muistossa: sinun syntisi sulavat pois, niinkuin jää päivänpaisteessa. 16 Isänsä hylkääjä on Jumalan pilkkaajan vertainen; ja joka äitinsä vihoittaa, sen Herra kiroaa. 17 Poikani, toimita tehtäväsi sävyisästi, niin sinua rakastavat ne ihmiset, jotka ovat Herralle otolliset. 18 Mitä korkeampi olet, sitä syvemmälle nöyrry, niin sinä löydät armon Herran edessä. 20 Sillä Herran voima on suuri, ja nöyrät häntä kunnioittavat. 21 Älä pyri siihen, mikä sinulle on liian vaikeata, äläkä tutkistele asioita, jotka käyvät yli sinun voimiesi. 22 Mitä sinun tehtäväksesi on suotu, sitä ajattele; sillä eivät salatut asiat ole sinulle tarpeelliset. 23 Mikä on tehtäviesi ulkopuolella, siihen älä sekaannu; sillä nähdä on sinun annettu paljon enemmän, kuin mitä ihminen ymmärtää. 24 Sillä suuri luulo omasta itsestään on eksyttänyt monet, ja väärä kuvittelu on vienyt harhaan heidän ajatuksensa. 26 Ja joka rakastaa vaaraa, se siihen sortuu. Taipumattoman sydämen käy viimein huonosti: taipumaton sydän painetaan viimein alas. 27 Vaivat painavat alas taipumattoman sydämen, ja syntinen kasaa syntiä synnin päälle. 28 Ylpeälle ei koetus ole parannukseksi, sillä pahuuden istutus on häneen juurtunut. 29 Ymmärtäväisen sydän tutkistelee sananlaskuja, ja viisaan halajamus on kuulevainen korva. 30 Vesi sammuttaa liekitsevän tulen, ja laupeus sovittaa synnit. 31 Joka hyvät teot korvaa, se muistaa, mitä edessäpäin on, ja lankeamisensa aikana hän löytää tuen.